Jo otsikko kertoo, että apulantaa on tullut kuunneltua. Apulantaa, Nine inch nails:ia ja Nirvanaa. Something in the way on ehkä maailman kaunein biisi. Kirjoitin siitä jopa yhden tekstinpätkän, todella lyhyen ja huonon, sitä mieltä itse olen. Pidän siitä muuten, mutta se on liian lyhyt, mutta en vain saa siitä pidempää... Ja luulen osaavani kirjoittaa. En muuten osaa, se on vain illuusio.

Tykkään sanasta illuusio, vaikka se ei olekaan sen tyylinen sana, mistä yleensä pidän. Pidän siitä oikeastaan vain sen merkityksen vuoksi, en sen vuoksi, miltä se kuulostaa.

Luin kesällä käsin kirjoittamaani päiväkirjaa, enkä muistanutkaan, miten paljon sinne vuodatin omaa itseäni. On pelottavaa huomata, että on kirjoittanut osan itseään jonnekin. Jotenkin ymmärrän sen, miten Voldemort pystyi tallentamaan 16- vuotiaan itsensä päiväkirjaan. Kauheaa, jos jonakin päivänä huomaankin kirjoittaneeni sieluni tekstiin, jonka kuka tahansa saattaa lukea. Sinänsä erittäin riskialtista julkaista tämäkin.